Monimuotoisuustyö ja osallisuuskysymykset ovat olleet yritysten vastuullisuustyön ytimessä viimeisten vuosien ajan. Yhdysvaltojen politiikka, kansainvälisen keskusteluilmapiirin koveneminen ja tiukka taloustilanne haastavat sitä kuitenkin tosissaan. Missä monimuotoisuuskeskustelussa mennään nyt? Onko paljon parjattu DEI ollut vain trendi, jonka huuma on laskemassa? Ovatko yritykset luopumassa panoksistaan sosiaaliseen vastuullisuuteen? Vai onko monimuotoisuus ja osallisuus edelleen elinehto työnantajille, jotka haluavat pysyä kilpailukykyisinä ja saada huippuosaajat organisaatioonsa myös tulevaisuudessa?
Aihetta käsiteltiin syyskuun lopulla Sosiaalisen vastuun verkoston aamukahveilla. Sosiaalisen vastuun verkosto koostuu osaajista, jotka ovat kiinnostuneet sosiaalisesta vastuullisuudesta (ESG:n S) sekä sen kehittämisestä yrityksissä ja organisaatioissa. Sus+Com Agency on yksi sosiaalisen vastuun verkoston perustajista.
Todellista vastuullisuutta vai identiteettipolitiikan lyömäase?
Yksinkertaisimmillaan monimuotoisuustyö ja osallisuus työelämässä tarkoittavat sitä, että ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä töihin ja tulla siellä täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi.
Viime aikoina julkisessa keskustelussa monimuotoisuustyö on kuitenkin otettu identiteettipolitiikan välineeksi ja suoranaiseksi poliittiseksi lyömäaseeksi, jolla ajetaan ihan muita tavoitteita kuin mihin monimuotoisuustyö alun perin yrityksissä on perustunut. Erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina teemat herättävät voimakkaita vastareaktioita ja organisaatioissa joudutaan vastaamaan muun muassa epäilyihin siitä, saako joku erityiskohtelua, mikä ei perustu osaamiseen.
Edelläkävijäyritysten näkökulmasta ESG:n S eli sosiaalinen vastuullisuus on nähty kilpailutekijänä, joka nostaa organisaation arvoa siinä missä ympäristövastuullisuuskin. Yrityksissä sosiaalisen vastuullisuuden teot on nähty erityisesti kolmen kilpailuedun kautta:
1) Ne kasvattavat yrityksen arvoa mm. monimuotoisten tiimien innovaatioiden kautta.
2) Maineriskit on hallittavissa paremmin, sillä monet mediakohut syntyvät nykypäivänä siitä, että organisaatiot laiminlyövät sosiaalista vastuullisuutta tai eivät osaa kertoa vastuullisesta tekemisestään.
3) Ne ovat yksi vastaus osaajapulaan, sillä tulevaisuuden huippuosaajat osaavat vaatia paljon vastuullisempaa työelämää kuin mihin edelliset sukupolvet ovat tottuneet.
Missä mennään monimuotoisuuskeskustelussa nyt?
Yhdysvalloissa Trumpin politiikka on johtanut siihen, että monet organisaatiot ovat joutuneet muuttamaan linjaansa ja tapaansa puhua sosiaalisen vastuullisuuden teoistaan. Kovimpina esimerkkeinä ovat eräät yhdysvaltalaiset teknologiayritykset, jotka ovat joutuneet kääntämään kelkkansa monimuotoisuustyön edelläkävijöinä ja muun muassa lakkauttaneet monimuotoisuusohjelmiaan. Myös monet muut yritykset ovat joutuneet muun muassa karsimaan ja jopa rajoittamaan tiettyjen sanojen käyttöä viestinnässään, jotta liiketoiminta Yhdysvalloissa olisi edelleen mahdollista. Samanlaisia esimerkkejä löytyy myös Suomesta. Kysymykset sanoituksesta nousivat muun muassa Helsingin yliopiston pöydälle heti Trumpin toisen kauden alussa.
Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Samaan aikaan kun osa yrityksistä on vetäytynyt varovaisemmalle linjalle, jotkut globaalit toimijat – kuten Apple ja Cisco – haluavat olla tietoisesti vastavoima DEI-kritiikille ja palauttaa keskustelun sen ytimeen: monimuotoisuuden liiketoiminnalliseen ja inhimilliseen arvoon. Applen osakkeenomistajat hylkäsivät alkuvuodesta 2025 ehdotuksen, joka olisi rajoittanut DEI-ohjelmia, ja toimitusjohtaja Tim Cook tiivisti tilannetta: Apple aikoo jatkaa työtä luodakseen työpaikan, jossa jokainen voi tehdä parhaansa ja kokea kuuluvansa joukkoon. Yritys korostaa, että monimuotoisuus ei ole pelkkä eettinen valinta, vaan innovaatioiden ja kilpailukyvyn perusedellytys: erilaisista taustoista tulevat tiimit luovat parempia tuotteita ja heijastavat tarkemmin maailmanlaajuista asiakaskuntaa.
Cisco puolestaan korostaa osallistavan kulttuurin yhteyttä työntekijöiden sitoutumiseen ja tuloksellisuuteen: heidän mukaansa tiimit, joissa ihmiset voivat olla aidosti omia itsejään, suoriutuvat paremmin, pysyvät pidempään ja lisäävät yrityksen kokonaistuottavuutta.
Suomessa Koneen hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin otti vahvasti kantaa monimuotoisuustyön puolesta tänä syksynä. Suomessa on nähty useita muitakin ulostuloja aiheen puolesta. Accenture on USA-vetoisena yrityksenä ajanut alas tiettyjä DEI-ohjelmiaan ja sitoumuksiaan Yhdysvalloissa, mutta siitäkin huolimatta Suomessa Accenturen toimitusjohtaja Susanna Takkunen on julkisesti liputtanut sen puolesta, että emoyhtiön suunnanmuutoksesta huolimatta Accenture Suomi jatkaa kunnianhimoista DEI-työtään keskittyen työntekijöiden hyvinvointiin ja asiakkaiden tarpeisiin, paikallinen lainsäädäntö huomioiden.
Kieli muuttuu, hyvät teot säilyvät
Kun yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut, maailmanlaajuiset yritykset ovat alkaneet puhumaan uutta kieltä. DEI-termin sijaan puhutaan esimerkiksi oikeudenmukaisuudesta, osallisuudesta, kuulumisesta ja psykologisesta turvallisuudesta. Esimerkit maailmalta ja Suomesta osoittavat, että yritykset ymmärtävät isossa kuvassa edelleen sen, mitä etuja on koko organisaatiolle, jos jokainen työntekijä voi kokea tulevansa aidosti kuulluksi ja nähdyksi työyhteisössä.
Globaalit yritykset pyrkivätkin nyt siihen, että monimuotoisuus – tai osallisuus, oikeudenmukaisuus ja psykologinen turvallisuus – saadaan entistä paremmin organisaation strategiseen ytimeen: osaksi kulttuuria, toimintamalleja, johtamista ja viestintää. Monimuotoisuutta edistetään nyt ilman, että siitä tulee erillinen ohjelma. Suomessa puolestaan yhteiskuntarakenne on ollut aina erilainen esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna ja meillä monimuotoisuustyötä on pääsääntöisesti tehtykin hyvin käytännönläheisesti sitoen se organisaatiokulttuuriin.
Näin ollen yritykset tekevät siis edelleen arvojensa mukaista työtä, pitävät huolta työntekijöistään sekä kehittävät johtamistaan ja kulttuuriaan. Eli käytännössä sitä, mihin monimuotoisuustyö alun perin tähtäsikin. Tavat toteuttaa sitä ja sanoitukset ovat nyt vain sopeutettu vallitsevaan poliittiseen ilmapiiriin.
Kirjoittaja: Mari Haavisto, perustaja ja toimitusjohtaja, Sus+Com Agency
Sus+Com Agency on sosiaaliseen vastuullisuuteen, strategiseen media- ja viestintäosaamiseen, sekä yhteiskunnan ymmärtämiseen keskittynyt toimisto. Sus+Com Agency on yksi Sosiaalisen vastuun verkoston perustajajäsenistä.
Mietityttääkö joku asia monimuotoisuustyössä tai osallisuudessa? Pohditteko esimerkiksi, miten viestiä vastuullisuusteemoista oikein? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää.