Ikä, sukupuoli, maahanmuuttajatausta, sateenkaarisitoumus, …

Eduskuntavaalien jälkeen valta vaihtuu, ja Arkadianmäelle nousee 61 uutta kansanedustajaa. Kuinka monimuotoinen eduskunta kokonaisuudessaan on, miten hyvin he edustavat kansaa ja miksi edustajien taustalla on merkitystä päätöksenteossa?

Ikä
Uuden eduskunnan keski-ikä on 47 vuotta. Nuorin edustaja on Oulun vaalipiiristä, keskustalainen Olga Oinas-Panuma, joka on 23-vuotias. Jäi reilusta kuukaudesta kiinni, ettei eduskuntaan saatu vielä 2000-luvulla syntynyttä kansanedustajaa, sillä Oinas-Panula on syntynyt marraskuussa 1999.

Uuden eduskunnan vanhin edustaja on puolestaan SDP:n Kimmo Kiljunen, joka on 71-vuotias. Kansanedustajien ikäjakauma näyttää kokonaisuudessaan tältä:
Alle 30-vuotiaita on 7 edustajaa, 30-50-vuotiaita 167 edustajaa ja yli 60-vuotiaita 26 edustajaa.

Suhteutettuna suomalaisiin nuoria ja vanhoja edustajia on eduskunnassa suhteessa merkittävästi vähemmän kuin ikätovereitaan kansassa, jota he edustavat. Perinteisesti esimerkiksi eläkeläiset eivät äänestä eduskuntaan eläkeläisiä, vaan he toivovat edustajikseen nuorempia poliitikoita.

Maantieetellinen tausta
Jako vaalipiireihin huolehtii siitä, että kansanedustajia tulee valituksi maantieteellisesti ympäri Suomen. Suomessa on 311 kuntaa. Niistä 227:llä ei ole edustajaa valtiopäivillä. Ylen tilastoinnin mukaan kansanedustajista 154 asuu kaupunkimaisissa kunnissa ja vain 21 kansanedustajaa tulee maaseutumaisista kunnista.

Kieli
Suurin osa edustajista eli 184 puhuu äidinkielenään suomea, 15 kansanedustajan äidinkieli on ruotsi. Ainoastaan SDP:n Nasima Razmyar ilmoittaa äidinkielekseen muun kuin suomen tai ruotsin. Hänen äidinkielensä on dari, joka on toinen Afganistanin virallisista kielistä.

Koulutus
Uusi eduskunta on hyvin korkeakoulutettua. Ylen mukaan ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon on suorittanut 160 kansanedustajaa eli 80 prosenttia edustajista. 21 edustajaa on suorittanut ammatillisen tutkinnon, 9 edustajaa lukion, 8 edustajaa vastasi muu tai tieto puuttuu. Kahdella edustajalla – Ari Koposella ja Jorma Piisisellä – ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Edustajien koulutustaso on korkea verrattuna kaikkiin suomalaisiin äänioikeutettuihin, joista vain 12 prosentilla on Ylen mukaan maisterin tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto (kansanedustajista 60 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto).

Sukupuoli
Uuden eduskunnan sukupuolijako juridisen sukupuolen perusteella on 108 miestä (54%) ja 92 naista (46%). Viime eduskunnassa (2019) naisia oli kaksi enemmän – miehiä 106 (53%) ja naisia 94 (47%).

Setan mukaan avoimesti trans- ja muunsukupuolisia ehdokkaita oli kevään vaaleissa ainakin kolme. He ovat olleet myös vahvasti edistämässä translakia edellisellä eduskuntakaudella. Kukaan heistä ei päässyt läpi. Muunsukupuolisia edustajia oli tiettävästi ehdolla ensimmäistä kertaa vuonna 2015, vuonna 2019 ehdolla oli kaksi muunsukupuolista henkilöä.

Sateenkaari-ihmiset
Setan mukaan eduskuntaan valittiin yli 30 kansanedustajaa, jotka ovat allekirjoittaneet sateenkaarikansanedustajan sitoumuksen. Sateenkaarikansanedustajat ovat sitoutuneet aktiivisesti edistämään sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta eduskunnassa, työskentelemään sateenkaari-ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja vihapuhetta vastaan sekä varmistamaan, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oma ääni kuuluu päätöksenteossa. Sitoumuksen kirjoittaneita kansanedustajia on SDP:ssä, Vihreissä, Vasemmistoliitossa, Kokoomuksessa ja RKP:ssä.

Tämän vuoden vaaleissa oli tiettävästi ensimmäistä kertaa ehdolla Queer artisti, Drag Queen -nimellä Betty Fvck esiintyvä Phuong Dao (RKP, Helsinki). Hän ei tullut valituksi eduskuntaan.

Maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä
Uudessa eduskunnassa työnsä aloittaa Nasima Razmyar (SDP), joka on muuttanut Suomeen lapsena. Toisen tuoreen kansanedustajan Fatim Diarran (Vihr.) isä on syntynyt ulkomailla. Molemmat ovat puhuneet avoimesti perhetaustastaan.

Toisaalta vaaleissa putosi eduskunnasta kaksi maahanmuuttotaustastaan puhunutta edustajaa – Hussein Al-Taee (SDP) ja Suldaan Said Ahmed (Vas.). Molemmat ovat muuttaneet Suomeen lapsina.

Uuden eduskunnan jatkavista kansanedustajista myös Sari Essayahin (KD) ja Ben Zyskowiczin (Kok.) toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Bella Forsgren (Vihr.) on puolestaan adoptoitu Suomeen lapsena.

Suomi sai ensimmäiset tämän sukupolven maahanmuuttajataustaiset edustajat vuoden 2015 vaaleissa, jolloin Nasima Razmyar (SDP) ja Ozan Yanar  (Vihr.) tulivat valituksi. Tuolloin molemmat korostivat, että haluavat painottaa osaamistaan, eivätkä taustaansa.

Vammaiset henkilöt
Kehitysvammaliiton tietojen mukaan vaaleissa oli ehdolla ainoastaan yksi kehitysvammainen henkilö, Sami Helle (Kesk.) Helsingistä. Helle on tullut tunnetuksi mm. Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä. Helle ei tullut valituksi eduskuntaan.

Muilla tavoilla vammaisia – esim. liikuntavammaisia – henkilöitä oli ehdokkaana useampia. Tiettävästi he eivät tulleet valituksi.

Kukaan kehitysvammainen ei ole päässyt eduskuntaan, liikuntavammaisia on tiettävästi ollut eduskunnan historiassa ainoastaan Kalle Könkkölä (Vihr.), joka toimi kansanedustajana vuosina 1983–1987.

Mitä merkitystä eduskunnan monimuotoisuudella sitten on? Suurin osa suomalaisista löytää kansanedustajien ”kuvastosta” itsensä ainakin iän, sukupuolen, koulutuksen, etnisen tausta jne. osalta. Miltä tuntuisi, jos yksikään edustaja, joka päättää asioistasi, ei edusta taustaltaan sinua?

Valtaväestöä edustavien esim. valkoisten, korkeakoulutettujen naisten (kuten allekirjoittanut) voi olla vaikea ymmärtää kaikkia näkökulmia, mitä merkitystä kansanedustajien taustalla on. Niinpä kysyin vastausta eri tahoilta. Tässä vastauksia:

Kehitysvammaliiton mukaan olisi hyvä, että eduskunnassa näkyisi moninaisuus ja erilaisista kokemuksista tulevia ihmisiä. Tällöin myös poliitikot ymmärtäisivät paremmin, miten heidän tekemät päätökset vaikuttavat eri ihmisiin. Kehitysvammaliitosta kuitenkin muistutetaan, että vammaisuus on henkilökohtainen ja yksityinen asia, joka ei välttämättä näy päällepäin ja jota ei tarvitse tuoda esiin. Vammainen henkilö ei kansanedustajanakaan edusta vammaisuutta tai vammaansa, vaan menee tekemään päätöksiä kaikista mahdollisista asioista kuten muutkin edustajat.

Kehitysvammaliitosta kerrotaan, että kansanedustajina on sekä aiemmissa että uudessa eduskunnassa ollut yksi tai useampia henkilöitä, joiden perheessä tai lähipiirissä on vammaisia ihmisiä. Liiton mukaan se tuo omalta osaltaan ymmärrystä päätöksentekoon.

Ekonomisti ja Sus+Com Agencyn Advisory boardin jäsen Ozan Yanar oli yksi tämän sukupolven ensimmäisistä maahanmuuttajista, jotka valittiin eduskuntaan vuonna 2015. Yanar oli ehdolla myös näissä vaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Yanarin mukaan on tärkeää, että Suomen eduskunta näyttää ja heijastaa sitä monimuotoisuutta mitä suomalaiset nykyään ovat. Hänen mukaansa taustalla on väliä myös tässä ajassa, kun maahanmuutto on iso aihe uudenkin eduskunnan pöydällä.

Yanar viittaa Helsingin kaupungin raporttiin, jonka mukaan vuoden 2021 lopussa ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä oli Helsingissä 18 %.

”Tämä kuvaa hyvin, miten monimuotoinen muun muassa Suomen pääkaupunki Helsinki on. Olisi esimerkiksi outoa, jos Helsingistä ei ole olisi kansanedustajia, joilla on kansainvälinen tausta. Mielenkiintoista nähdä, milloin saadaan laajemmin ympäri suomea eri taustaa omaavia edustajia. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla maahanmuuttajataustaisten kansanedustajien esiinmarssia ei ole vielä nähty,” Yanar sanoo.

Setan pääsihteerin Kerttu Tarjamon mukaan on tärkeää, että sateenkaari-ihmisiä on eduskunnassa, koska he toimivat esikuvina ja nostavat sateenkaari-ihmisten näkyvyyttä, mikä puolestaan puhuu yhteiskunnan monimuotoisuudesta. Tarjamo kuitenkin sanoo, että on jokaisen oma päätös, kertooko identiteetistään julkisesti. Tarjamon mukaan taustaa tärkeämpää on se, millaista politiikkaa ihminen tekee. Kaikki sateenkaari-ihmiset eivät Tarjamon mukaan aja vahvaa ihmisoikeuspolitiikkaa, eikä tausta siis ole tae sille, millaista politiikkaa ihminen tekee.

Tarjamo sanoo havaitsevansa varovaisuutta kansanedustajaehdokkaissa ja -edustajissa siinä, voiko ihminen olla niin avoimesti sitä mitä on. Tarjamon mukaan syynä on yhteiskunnallisen keskustelun polarisoituminen ja se, miten raadollista keskustelu voi pahimmillaan olla. Tarjamon mukaan puolueissa olisikin parannettavaa monimuotoisuusajattelussa.

”Moni puolue haluaa moninaisia ehdokkaita, mutta mitä puolueet ovat valmiita tekemään, että ehdokkaat saavat kannustusta ja apua, kun sitä tarvitsevat?”

Kirjoittaja: Mari Haavisto/Sus+Com Agency
Sus+Com Agency on sosiaaliseen vastuullisuuteen, strategiseen media- ja viestintäosaamiseen, sekä yhteiskunnan ymmärtämiseen keskittynyt toimisto. // Monimuotoisuus on yksi työelämän sosiaalisen vastuullisuuden keskeisimmistä näkökulmista. Yhteiskunnan sosiaalinen vastuullisuus näyttäytyy mm. demokratian ja osallisuuden kautta.

Blogikirjoituksen kaikki luvut ja tiedot on poimittu julkisista lähteistä ja niissä saattaa olla joitain epätarkkuuksia. Lisäksi blogin taustaksi on haastateltu Kehitysvammaliiton edustajaa, Setan pääsihteeriä Kerttu Tarjamoa sekä Sus+Com Agencyn Advisory boardin jäsentä Ozan Yanaria.

Lähteet:
Ylen, MTV.n, HS:n ja IL:n vaalikoneet
Ylen Tulospalvelu
Yle: 200 vastavalittua kansan palvelijaa – katso, mitä tilastot heistä paljastavat